sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Juuriselleri - yllättävän helppo kasvatettava

Juuriselleri eli mukulaselleri on ihana kasvis, jonka olen suorastaan pieneksi ihmeekseni saanut kasvamaan melkoisen hyvin. Olen hämmästellyt sitä, että sellereistä tulee niin hyvän makuisia ja ne kasvavat hyvin ilman ihmeempiä vippaskonsteja, selleri vaikuttaa siis kohtuuhelpolta viljeltävältä. Tässä muutamia tärkeimpiä asioita juurisellerin kasvatuksesta.

Tärkeintä on ajoissa = helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alussa aloitettu taimikasvatus. Siemenet ovat hitaita itämään ja taimet ovat pitkään hentoisia. Riittävästä kosteudesta huolehtiminen on tärkeää. Kylvös ja pikkutaimet kannattaa vaikka suojata alkuun kevyesti päälle laitetulla muovikelmulla, ei liian tiiviilllä.

Kylvän sellerinsiemeniä suht reilusti, jotta niistä tulee riittävä määrä taimia.

Sanomalehdestä kääräistyihin "purkkeihn" juuri siirrettyjä
juurisellerin pikkutaimia. Taimet saavat kasvaa näissä
siihen saakka, kunnes ne siirretään maahan. 
Taimet kannattaa koulia = siirtää kukin taimi omaan pienehköön purkkiinsa, kun ensimmäiset sirkkalehdet ovat vähän kasvaneet. Kasvu on jatkossakin aika hidasta, joten siksi purkkien ei tarvitse olla kovin suuria. Viiden sentin halkaisija riittää hyvin.

Juuriselleri tarvitsee kohtuupaljon lannoitusta, joten säännöllinen lannoittaminen on tärkeää jo taimikasvatusvaiheessa ja erityisesti myöhemmin.

Sellerintaimet eivät ole kovin hallanarkoja, ne voi istuttaa maahan jo toukokuun puolella. Taimet istutetaan suunnilleen alkuperäiseen syvyyteensä, noin 20 cm:n taimi- ja 40 cm:n rivivälein. Laitan sellereille reilunpuoleisesti kompostia ja lisäksi vielä hiukan rakeista luomulannoitetta.

Sellerintaimet valmiina istutettaviksi maahan. 
Pari-kolme kertaa kesässä lannoitan sellereitä myös pissalla, jonka käytöstä kerroin jo aiemmin hieman, joskus myöhemmin vielä lisää kesäkäytöstä.

Riittävän lannoituksen lisäksi selleri tarvitsee myös suht runsaasti vettä, sellerit tykkäävät kun jaksaa kastella poutajaksoina.

Juuiselleri kasvattaa pitkään lähinnä lehtiä, juurimukula alkaa kasvaa vasta elo-syyskuussa, joten ei kannata huolestua, että mukulat ovat alkusyksystä vielä pieniä. Kasvu jatkuu niin kauan kuin lämmintä riittää, joten sellerit kannattaa nostaa maasta vasta lokakuulla ennen maan jäätymistä. Epäilen, että moni ei malta odottaa juuresten kasvua niin pitkään, että varsinainen juuriosakin kerkiää kasvaa ja siksi luulee, ettei osaa kasvattaa esim. porkkanaa, selleriä ja lanttua.

Lajikkeella on vaikutusta sellerin makuun, osa lajikkeista on hieman kitkeränmakuisia. Kokemukseni mukaan sileäpintaisemmat lajikkeet ovat parhaimman makuisia. Tänä kesänä minulla on kasvamassa Mars-lajiketta, Alabasteria ja Dolvia. Kerron syksymmällä kokemuksiani näiden lajikkeiden maku- ja muista eroista (tässä linkki myöhempään juttuun, missä kerron kokemuksia noista eri lajikkeista).

Tässä ihana lopputulos, joko myöhään syksyllä
tai vasta keväälläkin nautittuna, sillä sellerit
säilyvät kellarissa oikein hyvinä. 
Kun sellerit nostetaan maasta, juuria kannattaa hieman "typistää" vaikka lapionkärjellä leikkaamalla kuitenkin varoen, ettei vahingoita itse mukulaa. Myös naatti katkaistaan jättäen sentin - parin tynkä. Naatin katkaisu käy myös kätevästi lapionkärjellä, kun laittaa nostetut sellerit maan pinnalle pitkälleen pötköttämään.

Jos juurisellereitä on enemmänkin ja käytössä kellari, ne voi säilöä sinne laitettuna johonkin "väliaineeseen", esim. hiekkaan tai turpeeseen tai näiden sekoitukseen.

6 kommenttia :

  1. Näin kerrottuna kuulostaa helpolta. Olen joskus yrittänyt kasvattaa ja tuli niiiin muhkurainen, ettei juuri ollut syötäväksi juuresta vain pieniä palasia. Hmm, en ollut huomannut sileäjuurista siementä. Odotan innolla lajikekokemuksiasi, sillä aion ensi keväänä yrittää jälleen kasvatusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva, että huomasit tämän toivomasi jutun! Kannattaa ilman muuta kokeilla kasvattamista uudelleen. En tiedä, onko maaperällä mahdollisesti minkä verran vaikutusta, meillä on melkoisen savinen maa.
      Tuo sileys on lähinnä sellerin yläpinnassa, sen suhteen on eri näköisiä lajikkeita. Noissa "sileäpintaisemmissa" on yläpinnassa sellaisia jänniä, aika sileitä n. sentin levyisiä "nystyröitä", kun nuo toiset lajikkeet on jotenkin röpelöpintaisempia. Eroa voi olla äkkisiltään vähän vaikea huomata, mutta kun sen oppii katsomaan, niin eron voi nähdä siemenpussin päällä olevasta kuvastakin. Sileämpien lajikkeiden yläpinta on myös eri värinen, kellertävä, ja noissa "nystyröissä" on myös pikkuisen vihreää. "Röpelölajikkeiden" yläpinta on väriltään enemmänkin valkoinen + ruskea. Olen oppinut näkemään tämän eron, kun vaikka haen selleriä kellarista. Voin yrittää tätä joskus myöhemmin selventää valokuvin. Toki lajikkeen nimelläkin pärjää, kun tietää hyvän lajikkeen. Tänään juuri istutinkin sellerintaimet maahan, nyt mielenkiinnolla seuraillaan kasvuunlähtöä!

      Poista
  2. Kiitos tästä! Viime vuonna emme saaneet juuriselleitä kasvamaan ollenkaan, mutta jospa nyt näillä ohjeilla :) Siemenet meni juuri multaan!

    VastaaPoista
  3. Ostin keväällä kokeeksi torilta kolme sellerin tainta. Tuolla ne on kasvimaalla saaneet olla rauhassa, en ole auttanut heitä mitenkään. Nyt siellä on kolme n.8cm halkaisijaltaan olevaa yksilöä. Mietinkin, miten säilyttää ne, kun ei nyt heti kaiķkia käytetä.

    VastaaPoista
  4. Taimet kuolee esikasvatuksessa, vain pari selvinnyt. En kyllä enää yritä tätä kasvattaa, niin huonosti selviävät maalle asti.

    VastaaPoista
  5. Kokeilin joskus edellisellä tontillani huonolla menestyksellä. Siellä on kevyt hiekkamaa. Muutossa sain savimaan. Viime kesänä kokeilin taas ja kuinka ollakaan, sain kelpo sadon! Ilmeisesti tuo kevyt maalaji on liian laiha ja helposti kuivuva. Nyt aion kylvää vähän enemmän. Tykkään kovasti juuriselleristä tehdystä Waldorfin salaatista 😋

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!