lauantai 29. heinäkuuta 2017

Vihdoista viimein - pääsin minäkin Zetasiin! + arvontamuistutus

Hyvää kannatti odottaa, niin lumoutunut olin päästessäni minäkin vuosien odotuksen jälkeen viimein kesäreissumme päätteeksi Zetasin puutarhamyymälään. Zetas sijaitsee kymmenisen kilometriä Tukholman. keskustasta etelään, Kungens kurva -liittymän tuntumassa.

Paikka lähentelee kyllä aikamoista puutarhaihmisen paratiisia. Monenlaista olisi tehnyt mieli napata mukaan; ainakin patinoituneisiin punasaviruukkuihin istutettuja monenvärisiä pelakuita sekä täyteläisenvihreitä hienohelmoja.

Toisaalta totesin, että juuri nyt en tarvitse erityisesti mitään, niinpä maltoin hyvin mieleni - vaikka olimme vielä autolla liikkeellä. Mukaan tarttui lopulta vain muutama siemenpussi, korianteria, salaattia, tomaattia ja aikaista maissia - sekä aikamoinen kuvapläjäys. Siitä olisi riittänyt kahteenkin postaukseen, mutta pistetään nyt kuitenkin nämä kaikki ihanuudet tässä kerralla :)

Vastustamattomat.
Tämä oli yksinkertaisuudessaan yksi lemppariasetelmistani.
Ostokset saa kuljettaa tyylikkäissä kärryissä - eivät muuten ole minun ostoksiani... ;)

Ihanaa, kun ovat järjestäneet viihtyisiä istuskelupaikkoja, joissa etenkin ukkokullat
 näyttivät viihtyvän ;) Löytyyköhän Suomesta oikein minkäänlaisista myymälöistä
 vastaavia levähdyspaikkoja? Itse olen kaivannut ainakin joskus vaateostoksilla nuorten kanssa ;)



Koristeapilat on Ruotsissa pop - ja niitä oli monissa väreissä, kuten alla keltaisena...

Näitä melkein lähti mukaan, etenkin nuo kerrottukukkaiset vaaleanpunaiset on aika vastustamattomia, vai mitä?
Kasvit on ryhmitelty mukavasti värien mukaan - tässä siis keltaista...
ja fuksianpunaista....
Kivaa ja kaunista!

Kelit oli vähän kuivemmat kuin meillä, joten sadetus oli paikallaan.


Tällä kertaa ei muuten ollut lainkaan monien bloggaajien harmittelemia pitkä kassajonoja. Ehkä se johtui vuodenajasta, kenties arkipäivästä, ja ehkä siitäkin, että nyt ei ollut samanaikaisesti meneillä puutarhamessuja!
Vessassakin piti kuvata, siellä oli niin yksinkertaisen upea kukkakimppu.
Eipä ole tullut mieleen, että kärhönkukkiakin voisi käyttää leikkona!
Tungin kaikki Zetas-jutut nyt muutoin tähän samaan postaukseen, mutta jätin vielä toiseen kertaan pari pientä kivaa puutarhaideaa, mitkä tarttuivat matkaan. Niistä siis vielä muutaman päivän päästä!

Ja vielä muistutus blogiarvonnastani, Puutarhanhoito poropeukaloille -kirjan arvontaan pääsee osallistumaan vielä huomiseen saakka.

Kivaa heinäkuun viimeistä viikonloppua, meikä suuntaa tästä lakkasuolle... :)

torstai 27. heinäkuuta 2017

Tulin elämäni puutarhakahvilaan - Tukholmassa :)

Jatkanpa vielä vähän näillä kesäreissumme kuulumisilla, ennen kuin reissustakin alkaa jo olla pieni ikuisuus. Länteen suuntautuneen matkamme viimeinen kohde oli Tukholma.

Puutarhateemaisella kesämatkallamme oli sekä täydellinen aloitus että lopetus. Reissu alkoi upeasti vierailulla Avointen puutarhojen päivän kohteessa Turussa.

Matkan päätteeksi pääsin vihdoista viimein minäkin käymään kovasti havittelemassani Zetasin puutarhamyymälässä Tukholman liepeillä, ah! Ja väliin vielä mm. pari ihastuttavaa puutarhakahvilaa!

Zetasissa kamera räpsyi siihen malliin, että laitan tähän ensin vähän muita Tukholman-juttuja ja teen Zetasista vielä perään kokonaan oman postauksen.

Tukholmassa majoituimme mielenkiintoisessa paikassa, upean vehreällä Långholmenin saarella, entiseen vankilaan tehdyssä hostellissa.

Kauniin luonnonläheinen saari on vain kivenheiton päässä Tukholman keskustasta, sinne kuljetaan Södermalmilta pientä siltaa pitkin.

Bellmannsmuseets trädgårdscafe.
Niin Långholmenilla kuin sen ympäristössä on mahtavat pyöräilymaastot, ja pyörällä polkaisee myös hetkessä aivan kaupungin ydinkeskustaan.

Långholmenilta löytyi myös pieni siirtolapuutarha-alue, ja aivan hostellimme vierestä juuri sellainen unelmien puutarhakahvila, jollaista olen vuosikausia kaivannut.

Mukavan rennon Bellmannmuseets trädgårdscafen puutarhassa saa kuljeskella kaikessa rauhassa sievien kukkaistutusten ja vehreiden vihannespenkkien lomassa ja nauttia kahvinsa sopivalta tuntuvassa paikassa.

Puutarhalla on pitkä historia aina 1700-luvulle saakka, ja niin kasvien sijoittelu kuin kasvilajisto noudattelee alkuperäistä vanhaa keittiöpuutarhaa.

Puutarha on jaettu neljään osioon, joita erottavat käytävät risteävät keskellä. Tässä risteyskohdassa on ympyrä, jossa kasvaa puksipuita. Puutarhan neljä osiota symboloivat luostaripuutarhojen tapaan eri maanosia, ja keskiympyrä paratiisin lähdettä.

Puutarhan reunoilla kasvavat hedelmäpuut, marjapensaat, peruna, parsa, mansikat ja raparperi. Hyötykasvit kasvavat jokaisen viljelylohkon keskellä, ja niitä reunustavat kauniit kukkareunukset. Kolmessa lohkossa kasvaa papuja, herneitä, juurkesia, salaattia ja kaalia. Neljäs on yrttien; sieltä löytyy minttua, salviaa, sitruunamelissaa ja timjamia.
Kauniinkeltainen kahvilarakennus on viehkeän puutarhan perällä.   
Jos kohta kävimme tällä reissulla upeassa puutarhakahvilassa jo aiemmin Ahvenanmaalla, niin tämä Tukholman-versio oli vielä piirun verran enemmän minun makuuni. Historian havina oli käsin kosketeltavasti havaittavissa hallitun hoitamattomasti ryöppyävänä monipuolisena kasvirunsautena.

Erityinen plussa myös siitä, että kahvila on erittäin helposti saavutettavissa liki Tukholman keskustassa.
Tukholmassa on kivaa pyöräillä kauniita ja rauhallisia merenrantareittejä pitkin - ja tutkailla
rantaan kiinnitettyjen laivojen ihmeitä - tai seurata veden päällä taituroivia suppaajia :)

Långhålmenille kuljetaan Södermalmilta kauniin kapean salmen yli.
Seuraavaksi laitan vielä muutaman päivän päästä matkamme pää(tös)postauksen ihanasta Zetasista.

Ps. olethan huomannut osallistua blogiarvontaani, jossa palkintona oiva puutarhakirja.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Puutarha parhaimmillaan :)

Tämä on aika kivaa aikaa puutarhassa. Kylvöt on kylvetty, istutettavat istutettu ja jopa rikkaruohoista on juuri nyt saatu ainakin pieni tilapäinen erävoitto.

Kasvit kasvavat silmissä, ja satoa alkaa hiljalleen pukata vähän sieltä sun täältä.

Tässä pieni kuvakooste siitä, mitä kaikkea puutarhaan juuri nyt kuuluu.

Herneiden kukinta on vasta alkamassa - huomattavasti myöhemmässä kuin yleensä.
Kesäkurpitsat kukoistavat ja tuottavat pian satoa siihen tahtiin, että saa todella pistää mielikuvituksen
liikkeelle keksiäkseen, mitä niistä kaikista valmistaa. Blogistani löytyy myös juttu, jossa on
  muutamia vinkkejä kesäkurpitsaruokiin.
Pavut ovat mukavan reheviä, kukinta alkamaisillaan.
Kaikkein iloisin olen kuitenkin näistä runsaana rehottavista punajuurista.
Minulla on yleensä ollut suuria vaikeuksia saada punajuuret itämään. Niinpä kylvin ne tänä vuonna oikein ennätystiheään - ja sitten tietysti suunnilleen joka ikinen siemen iti! Niinpä meillä on nyt tuloillaan ainakin parisataa herkullista punajuurta.

Ensimmäiset makoisat kesäpunajuuret on jo maisteltu, nyt kun niitä nyt tällä kertaa
raatsii käyttää vähän pienempinäkin  :)

Salaattia on myös runsaasti, ne ovat myös itäneet ja kasvaneet harvinaisen hyvin. Hyvä niin, sillä salaattihan onkin tämänvuotinen Vuoden vihannes!
Maissit alkavat huidella korkeuksissa, niidenkin kukinta on alkamaisillaan.
Pottua pitää toki aina olla.

Myös tomaatit ovat hyvässä kasvussa, joskin viileyden vuoksi nekin selvästi tavanomaista myöhemmässä. Ensimmäisen tomaatin kypsymistä malttamattomina odotellaan! Voisin kirjoittaa tomaattien kuulumisista jossain vaiheessa ihan omankin juttunsa.


Ja vielä vähän kukkasia...

Jipii, pian näyttävät kukkivan nämä Tallinnan-tuomiset, sievän oranssinpunaiset pikku-unikot.
Seuraava kuva on siis varmaan sitten vihdoin jo itse kukkasista!
Vielä söpö nuppu lähikuvassa.
Ja lopuksi sokerina pohjalla - tällaista pioniunikkoa minulla ei olekaan koskaan aiemmin ollut.
Juuri avautumassa oleva, kerrottu ja ihastuttavan kermanvalkoinen kaunotar! Tästä täytyy ehdottomasti ottaa siemenet talteen!

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Kirja-arvontaa pukkaa jälleen!

Kaupallinen yhteistyö Into kustannuksen kanssa
Tämän vuoden aikana tuntuu ilmestyneen ennätyspaljon toinen toistaan houkuttelevampia puutarhakirjoja. Näinä sähköisen viestinnän aikoina tämä on minusta oikein mukava juttu.

Joukkoon mahtuu ainakin yksi pokkarikin; Into Kustannuksen julkaisema Puutarhanhoito poropeukaloille.

Tämä tuhti yli 350-sivuinen teos pitää sisällään melkoisen annoksen puutarhatietoutta, joka hyödyttää kokeneempaakin puutarhuria.

Liikkeelle lähdetään perusasioista, mutta kyllä kirjassa myös edetään minusta aika pro-tasolle asti. Siinä kerrotaan vaikkapa munakoison kasvattamisesta, mikä ei välttämättä ole ihan ensimmäisiä kasvatettavia.

Pikaselaamisella löysin kirjasta heti ainakin yhden minulle kokonaan uuden tiedon, kerron siitä tarkemmin toisessa postauksessa myöhemmin :)

Kirja on varsin tekstivoittoinen, kuvituksena on mustavalkoisia piirroskuvia. Tämä voi tehdä siitä hieman raskaslukuisen, mutta kun tiedonjano on suuri, jaksaa tekstiä varmasti ahmia lähes loputtomiin. Ahkeralle lukutoukalle kirja on oiva tietopaketti, ja toisaalta sen hyvän sisällysluettelon avulla voi myös helposti tarkistaa jonkin yksityiskohdan.

Arvon tämän kirjan tähän postaukseen kommentin jättävien kesken. Pääset osallistumaan yhdellä arvalla laittamalla kommentin siitä, millaiseksi puutarhuriksi luonnehtisit itseäsi?

Toisen arvan saat olemalla blogini seuraaja blogit.fi-sivustolla (klikkaa kirjauduttuasi seuraa-linkkiä sivulla). Mainitsethan tästä kommentissasi. Pistäthän kommenttiisi myös jonkin tunnistetiedon, s-p osoitteen tai vähintään erottuvan nimimerkin.

Arvontaan voi osallistua viikon verran, sunnuntaihin 30.7. saakka.

Laitanpa tähän avaukseksi vielä oman kuvaukseni; se on kokeileva ja utelias hyötytarhuri.

Onnea jälleen arvontaan ja mukavaa sunnuntaipäivää!

torstai 20. heinäkuuta 2017

Kaalimaan kesätoimet

Pitääpä laittaa tähän reissukuulumisten väliin vähän juttua omastakin puutarhasta, tai muutoin nämä jutut ovat kohta aivan vanhentuneita :)

Kiva oli siis tulla takaisin kotiinkin, ja kurkata, mitä puutarhaan kuuluu, ihan ensinnä kaalimaan harson alle.

Varsin hyvältä siellä näytti, mutta pienet huoltotoimet olivat kuitenkin samalla paikallaan. Harasin nopeasti pois kaalien väliin kasvaneet rikkaruohot.

Annoin kaaleille lisäravinnoksi laimennettua nokkoskäytettä ja ripottelin vielä vähän tuhkaa lisälannoitteeksi sekä tuholaisia karkottamaan. Viimeiseksi vielä maan pintaan vähän kananmuonankuorisilppua.

Mikä mukavaa, tuholaisia tai niiden viotuksia ei juuri näkynyt, mikä on kaalinkasvatuksessa aika yllättävää, vaikka on kuinka harso päällä. Edes etanoita ei löytynyt kuin pari kappaletta, tämä on kyllä hyvin harvinaista, varsinkin kun sateistakin on ollut.

Monet muutkin bloggaajat ovat kertoneet, että jostain syystä tänä vuonna ei ole juuri näkynyt erilaisia tuhohyönteisiä. Tämä on kyllä oikein mukava asia - olisipa näin aina!  
Suurimmalla innolla odotan näiden mustakaalien kasvua.
Ne kuuluvat nyt niin kovin suosittuihin lehtikaaleihin,
ja olen kasvattamassa niitä nyt ensimmäistä kertaa.

Ihan lopuksi tein vielä mielestäni kaikkein parhaan teon; laitoin kaalien ylle harjateräskaaret, jotka kohottavat kaalien suojana olevan harson vähän taimien yläpuolelle pois makoilemasta suoraan niiden päällä. Uskoisin tämän olevan etenkin näin sateisena kesänä oikein hyvä parannus, harmi kun en ole keksinyt tätä aiempina vuosina!

Aiemmin ongelmana on nimittäin ollut, että etenkin parsakaalit ovat tahtoneet olla herkkiä pilaantumaan niiden päällä lojuvan kostean harson vuoksi.

Kyllä luulisi kaalien nyt kelpaavaan jatkaa kasvuaan tuolla hyvässä suojassa mukavan ilmavan harson alla.

Tästä pääset aiempaan juttuuni, jossa kerron vähän tarkemmin etenkin parsakaalin kasvattamisesta luomukonstein.

Seuraavaksi postaukseksi taidankin laittaa teidän iloksenne jälleen puutarha-aiheisen kirjan arvonnan, pysyhän siis kuulolla!

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Namuinen kierrätyskasvihuone :)

Kerroin edellisessä postauksessani ihastuttavasta puutarhakahvilasta, jonka sattumalta löysimme Ahvenanmaan-reissullamme.

Stickstugan-niminen käsityömyymälä-puutarhakahvila sijaitsee Järsön saarella, kymmenisen kilometriä Maarianhaminasta etelään.

Kaikkein hienointa muutoinkin kaikin puolin upeassa paikassa oli kokonaan kierrätysmateriaalista rakennettu suuri, aika sietämättömän ihanaksi sisustettu kasvihuone.

Kerroin edellisessä postauksessani tuosta puutarhasta muutoin, mutta lupasin säästää nämä herkulliset kasvihuonekuvat tähän seuraavaan juttuun. Siispä tässä, olkaa hyvät :)

Kiva jutttu oli se, että kasvari oli "läpikuljettava", sen läpi pääsi kulkemaan toisesta päästä avautuvaan puutarhaan.
Lämmönlähteenä toimii pieni valurautakamiina, jota varten kasvarin keskelle oli muurattu punatiilinen hormi.

Jokainen kasvarin neljästä nurkasta oli sisustettu omanlaisekseen; ensimmäinen oli kasvien, lähinnä tomaattien. Kahteen perimmäiseen oli loihdittu tunnelmalliset oleskelualueet ja neljäs nurkka oli erotettu kanaverkko"seinin" työskentelyalueeksi; kylvöihin, istutukseen ja ruukutukseen. Se pilkistää hiukan takana edellisessä kuvasta, siitä en tullutkaan ottaneeksi erikseen kuvia.

Lattia oli verhottu kokonaan jykevillä lankuilla. Koko käsityöhenkisen paikan "punaisena lankana" oli se, että sisustuksessa oli hyödynnetty runsaasti vanhoja polkuompelukoneita ja etenkin niiden metallisia jalkaosia, etsipä niitä kuvista :)

Rakennusmateriaalit selvinnevät kuvista, joten muilta osin kuvat puhukoon puolestaan! Nyt kyllä pikkuisen kasvoi nälkä omaksi uudeksi kasvihuoneeksi, jonka rakentaminen on edessä vielä jossain vaiheessa!







Matkamme jatkui Ahvenanmaalta edelleen Tukholmaan, missä myös törmäsimme kaikenlaiseen kiinnostavaan, laitan niistä vielä myöhemmin oman juttunsa!


Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!